Silloin, kun voimavarat ovat vähissä, eivät etuusasiat ole päällimmäisenä mielessä. Kankaanpään A-kodissa etuusohjaus kuuluu osaksi päihdekuntoutusta.

Kankaanpään A-kodin päihdekuntoutuksessa ihmistä hoidetaan kokonaisuutena. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että riippuvuushoidon ohella asiakasta tuetaan monin tavoin elämänhallintansa takaisin saamisessa. Tärkeä osa kuntoutusta on asiakkaan talouteen ja toimeentuloon annettava ohjaus- ja tukipalvelu.

– Usein asiakkaan elämäntilanteen kriisiytyessä etuusasioiden hoitamiseen on saattanut olla kaikkein vähiten voimavaroja. Samalla nämä hoitamattomat asiat tuottavat asiakkaalle huomattavan paljon stressiä, Kankaanpään A-kodin etuusohjaaja Mari Ihanamäki kertoo.

Etuusasiat heti vireille

Tullessaan kuntoutukseen A-kodille asiakas tapaa etuuskäsittelijän heti alkuvaiheessa.

– Kartoitamme asiakkaan kanssa yhdessä hänen elämäntilannettaan. Tämän jälkeen laitamme ajantasaiset etuushakemukset vireille ja selvitämme erilaisia tukivaihtoehtoja hänen tulevaisuuttaan ajatellen, kuvailee Ihanamäki.

Pankkitunnukset tai muut tunnistautumisvälineet sähköiseen asiointiin on siis hyvä ottaa mukaan kuntoutusjaksolle, mikäli tällaiset on olemassa.

– Myös viimeisimmät päätökset ja mahdollisesti liitteiksi tarvittavat laskut kannattaa pakata mukaan kuntoutukseen tullessaan, Ihanamäki muistuttaa.

Tuki auttaa elämässä eteenpäin

Asiakkaalla on kuntoutusjakson aikana mahdollisuus asioida etuuskäsittelijän luona niin usein kuin hän kokee tarpeelliseksi.

– Seuraamme tiiviisti hakemusten käsittelyä ja tutkimme yhdessä päätöksiä. Neuvon ja ohjaan asiakasta oman tietotaitoni mukaan ja tarvittaessa otamme asioista yhdessä lisää selvää. Samalla teemme tiivistä yhteistyötä lähettävän tahon kanssa, Ihanamäki toteaa.

Etuusohjaus on kuulunut osaksi Kankaanpään A-kodin tarjoamaa päihdekuntoutusta viimeisten parin vuoden ajan. Ihanamäen mukaan asiakkaiden kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia.

– Moni on kokenut oppineensa hoitamaan asioitaan sekä saanut talouteensa tasapainoa ja selkeyttä. Jo pelkästään päätösten ymmärtäminen on helpottunut, itseluottamus asioiden hoitamisessa vahvistunut ja sähköisen asioinnin taidot lisääntyneet. Useat asiakkaamme ovat jälkeenpäin todenneet, etteivät olisi yksin jaksaneet etuusasioihin tarttua.

Yhteydenotot ja tiedustelut: etuuspalvelut@vakry.fi, p. 02 572 8221.

Kuva: Dreamstime

Kehityshanke tuo apua raskaana olevien päihdekuntoutukseen

VAK ry toteuttaa parhaillaan Sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustuksella kaksivuotista kehittämishanketta, joka kohdistuu päihteitä käyttävien äitien kuntoutukseen. Hankkeen tavoitteena on auttaa päihteitä käyttäviä raskaana olevia, juuri synnyttäneitä tai vauvaperheiden äitejä sekä muuta perhettä ja läheisiä. Odottavista äideistä noin kuusi prosenttia on päihderiippuvaisia, mikä tarkoittaa noin 3 000–6 000 sikiön kehityksen päihteistä johtuvaa vaaraa vuosittain. Yleisin syy pienten lasten huostaanottoihin Suomessa onkin äidin päihteiden käyttö, mihin voitaisiin vaikuttaa onnistuneella kuntoutuksella.

VAK ry on saanut valtionavustusta päihteitä käyttävien äitien kuntoutuspalveluiden turvaamiseen myös vuosina 2018–2019, jolloin päätavoitteina oli ensisijaisesti toimintaympäristön kohentaminen ja työntekijöiden osaamisen vahvistaminen. Näiden kehityshankkeiden pohjalta jatketaan perheyhteisötyön sisäisten prosessien kehittämistä nyt meneillään olevassa hankkeessa. Avaintekijöinä on muun muassa sisäisen tiedonkulun sekä eri ammattiryhmien välisen yhteistyön toimivuuden varmistaminen. Vuonna 2019 A-kodin perhekuntoutuksessa kävi 30 eri perhettä ja 138 yksittäistä henkilöä.

Kehitystyö kasvattaa osaamista ja hahmottaa mallinnusta

Kehitystyön tavoitteina on päihdekuntoutuksen hoitomallin ja palveluketjun kehittäminen sekä päihdekuntoutuksen vaikuttavuustietoisuuden lisääminen. Lisäksi halutaan edelleen vahvistaa henkilökunnan osaamista, kehittää vaikuttavuuden seurantaa ja vähentää ylisukupolvisuutta. Perhekuntoutuksella motivoidaan vanhempaa päihteettömyyteen sekä antamaan keinoja arjessa selviytymiseen ja tunne-elämän taitojen kehittämiseen sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen.

Hankkeen avulla pyritään lisäämään osaamista tähän erityisalaan ammattilaisten kesken sekä kasvattamaan yhteistyötä neuvoloihin, lastensuojeluun ja läheisille. Raskaudenaikaisen päihdekuntoutuksen prosessin mallinnus auttaa hahmottamaan kuntoutusta kokonaisvaltaisesti sekä vanhemman tai vanhempien että sikiövauvan kannalta.

Tilannekartoituksesta toimenpiteisiin

Hanke aloitettiin perhekuntoutuksen nykytilanteen kartoituksella. Arjen kehittämistarpeita selvitettiin haastattelemalla Mikkeli-yhteisön ja Kankaanpään A-kodin perheyhteisön työntekijöitä.

– Kartoituksen jälkeen on järjestetty kehittämispäiviä, vahvistettu henkilöstön osaamista lisäkoulutuksella ja selkeytetty tehtäväkuvauksia sekä työnjakoa, hanketyöntekijä Laura Räsänen A-kodilta kertoo. Olemme myös kehittäneet vanhemmuusryhmää, ja lisäksi molemmissa toimipaikoissa työskentelevät hanketyöntekijät ovat osallistuneet asiakastyöhön, mikä on todettu tarpeelliseksi sekä vastavuoroisen osaamisen jakamisen että hankkeen tavoitteiden konkretisoitumisen kannalta.

Avainasemassa on yhteistyö – kehittämistyössä yhteistyön tiivistäminen ja tehostaminen on tärkeää. Pitkällä aikavälillä syntyneet haasteet vaativat myös poisoppimista, ymmärryksen lisääntymistä ja vaihtoehtoisia toimintamalleja niin yksilötasolla kuin organisaatioissakin.

– Jotta esimerkiksi yli sukupolvien siirtyvien riskitekijöiden periytyvyys saataisiin katkaistua, tarvitaan varhaisen vuorovaikutuksen, lapsen näkökulman ja traumatisoitumisen vaikutusten tarkempaa huomioimista työskentelyssä, Räsänen selvittää.

(Päihderiippuvuustilastotietojen lähde Ensi- ja turvakotien liitto.)

Kankaanpään A-koti on perhe- ja päihdekuntoutuksen osaamiskeskittymä, jossa on kehitetty yksilöllisesti räätälöityjä palveluita perheille. Uutuutena Kankaanpään A-kodin perhekuntoutuksessa toteutetaan jatkossa myös perhearviointia ja vanhemmuuden arviointia.

A-kodin kokenut ja moniammatillinen tiimi toteuttaa arviointeja, jotka sisältävät perheen toimintakyvyn, voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien kokonaisvaltaisen arvioinnin sekä arvion vanhemmuudesta ja suositukset tuen tarpeesta. Arvioinnit tuottavat lähettävälle taholle perustellun näkemyksen tehdä päätöksiä ja vastata asiakkaiden tarpeisiin.

– Tyypillisesti arviointijakso kestää 4–8 viikkoa. Vanhemmuuden arviointi toteutetaan ympärivuorokautisissa laitosolosuhteissa, kertoo perhekuntoutuksen vastaava ohjaaja Tuula Sillanpää.

Systeeminen työote

Arvioinnin suorittaa moniammatillinen tiimi yhdessä perheen kanssa. Työskentelyn ytimessä ovat kunnioittava, keskusteleva ja havainnoiva vuorovaikutus sekä toiminnalliset menetelmät.

– Esimerkkeinä mainittakoon Hoivaa ja leiki -interventio ja PerheSomeBody®.

Työryhmässä on sekä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisia että lääkäri päihde- ja mielenterveyden asiantuntijana. Työryhmä hyödyntää työskentelyssä systeemistä työotetta.

– Luonnollisena osana arviointeja on tiivis yhteistyö perheen kotipaikkakunnan viranomaisten ja verkoston kanssa.

Arviointityössä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti vanhemmuuden eri osa-alueita.

– Kartoitamme muun muassa vanhemman valmiuksia ja kykyä toimia vanhempana ja hahmottaa lapsen ikätasoisia perustarpeita sekä vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta, kertoo Sillanpää.

Myös vanhemman mentalisaatiokyky, kyky kuvata, tunnistaa sekä arvioida lasta ja lapsen tarpeita ovat keskiössä.

– Käymme läpi vanhemman perhetaustaa ja elämänhistoriaa, fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä päihteiden käyttöä. Ympärivuorokautisella arviointijaksolla perheen saama tuki on tehokasta, nopeaa ja intensiivistä. Se mahdollistaa muutostyöskentelyn aloittamisen nopealla aikataululla, lisää perhetyöntekijä Susanna Mäkelä.

Kuntoutusta päihteitä käyttäville äideille ja perheille

Kankaanpään A-koti on valtionavustuksella kehittänyt päihteitä käyttävien äitien ja perheiden kuntoutusta. Kuntoutuksessa päihdekuntoutus ja perhetyö kulkevat käsi kädessä nojaten viiteen erilaiseen kuntoutusjaksoon, jotka vastaavat aiempaa täsmällisemmin perheiden tilanteisiin. Kehittämistyön myötä nousi esiin myös tarve arviointijaksoille.

– Perheiden tilanteisiin ei ole päästy avohuollon keinoin riittävästi pureutumaan, ja huoli lapsen hyvinvoinnista on leijunut ilmassa tukitoimista huolimatta. A-kodin perheyhteisössä on tällä hetkellä vapaita paikkoja, kertoo A-kodin johtaja Marikki Forell.

VAK ry keskittää vuoden 2022 aikana yksiköidensä perhekuntoutuksen palvelut Kankaanpään A-kodille.

Perheen arvioinnissa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti

• perheen arkea ja toimintaa
• perheen voimavaroja, vahvuuksia ja vaikeuksia
• kaikkien perheenjäsenten kokemuksia perheen tilanteesta
• kaikkien perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta ja
• perheenjäsenten fyysistä ja psyykkistä terveyttä.

Pelaamisen äityessä ongelmaksi muodostuu riippuvuus, jonka hoitamiseksi tarvitaan apua. 22-vuotias Tuomas kertoo Kankaanpään A-kodin riippuvuuskuntoutuksen muuttaneen hänen oman elämänsä suunnan ja vaikuttaneen myös hänen läheistensä elämään.

Tuomas oli tottunut pelaamaan kaikki rahansa. Kun koko elämä alkoi pyöriä nettikasinoiden ympärillä, hän havahtui peliongelmaansa ja alkoi ottaa selvää vaihtoehdoistaan. Koska Rovaniemellä, Tuomaksen kotikaupungissa, ei ollut hoitomahdollisuuksia, hän oli iloinen saadessaan kaupungin maksusitoumuksen Kankaanpään A-kodin riippuvuuskuntoutukseen.

Peruskuntoutusjaksolla alkuun

Helmikuun lopulla 2020 Tuomaksella alkoi 28 päivän mittainen peruskuntoutusjakso, jonka alussa Tuomas alkoi jo nähdä valoa tunnelin päässä. Kuntoutukseen sisältyi keskusteluita sekä ryhmässä että kahden kesken.

– Keskusteltuani oman ohjaajani Eevamaijan kanssa tunsin ensimmäistä kertaa ikinä, että minulla on mahdollisuus selviytyä. Monesti aiemmin olen tuntenut vain tuhlaavani aikaa vastaavissa tilanteissa, Tuomas muistelee.

Jokainen asiakas huomioidaan yksilönä A-kodilla, jossa henkilökunta on aidosti kiinnostunut kuntoutujien tilanteesta.

– Koin pitkästä aikaa arvostusta ihmisenä. Ongelman taustalla ei ollut väliä, vaan sairaus käsiteltiin sairautena, Tuomas kiittelee. Myös kanssakuntoutujien kanssa oli hyvä ryhmähenki.

Kuntoutuksessa opetettiin, ettei asioista pääse yli niitä käsittelemättä, vaikka omien kokemusten jakaminen vieraille ihmisille ei välttämättä olekaan helppoa.

– Kyllä vaikeiden asioiden läpikäyminen satuttaa. Omista virheistä kertominen on vaikeaa, mutta sain hyviä vinkkejä asioiden käsittelemiseen, Tuomas kertoo.

Kuntoutus auttoi itsenäistymään

Ensimmäisen kuntoutusjakson päätyttyä kotiin lähteminen oli haikeaa, mutta Tuomaksella oli luottavainen olo siitä, että matka toipumiseen oli alkanut.

– Siinä taisi muutama kyynel vierähtää ymmärtäessäni, kuinka paljon niin lyhyt aika oli jo antanut elämälleni. Kuntoutus muutti täysin elämäni suunnan, ja aiempi itsetuhoisuus alkoi korvautua uusilla, elämäniloisilla ajatuksilla, Tuomas kiteyttää.

Neljä kuukautta kuntoutuksen aloittamisesta Tuomas pääsi ensimmäistä kertaa muuttamaan pois vanhemmiltaan ja ottamaan vastuun omasta taloudestaan. Rahat eivät aluksi meinanneet riittää, ja pelaaminen voittorahojen toivossa kävi Tuomaksen mielessä. Hän osasi kuitenkin selättää haasteet mielikuvaharjoittelun avulla, joka on osoittautunut hänelle kuntoutuksessa opetetuista eri malleista toimivimmaksi. Oman talouden nurin saaneet ongelmat, velkaantumiset ja ulosottohaasteet alkoivat hiljalleen olla muistoja menneisyydestä.

– Kuvittelin mielessäni koko tapahtumaketjun, jos sortuisin taas pelaamaan: lopulta kuitenkin häviäisin taas kaiken ja ottaisin lisää velkaa. Piti muistella, millaista elämäni aiemmin oli, minkä jälkeen päätös jättää pelaamatta oli lopulta helppo, Tuomas kertoo.

Tuomaksen arkea tukivat aktiivinen puhelinyhteys A-kodille ja kolme yksittäistä intervalliviikkoa paikan päällä Kankaanpäässä.

Parasta perusarkea

Yhteensä 10 kuukautta kestäneen kuntoutuksen tultua kokonaisuudessaan päätökseen ilmassa on haikeutta, mutta päällimmäisenä paistaa kiitollisuus.

– Olen kiitollinen kaikesta, mitä kuntoutukselta sain ja kaikista minua auttaneista läheisistäni. Olen todella ylpeä itsestäni, Tuomas kiittää.

Vaikeasta elämästään huolimatta Tuomas on silti onnellinen kaikesta tapahtuneesta, menneisyydestään ja erityisesti toipumisestaan. Tuomas osaa nyt arvostaa arjen normaaleita askareita, kuten kaupassa ja parturissa käymistä – hän nauttii oman rahan käyttämisestä ja omien päätösten tekemisestä. Kokonaisuudessaan Tuomaksen kuntoutus on vaikuttanut todella monen ihmisen elämään.

– Vanhempani ovat aina olleet minulle iso tuki, ja huomasin, kuinka myös he ikään kuin parantuivat oman hoitoni aikana. Äitikin pystyy nykyään taas nukkumaan, Tuomas iloitsee.

Tulevaisuus täynnä toivoa

Tuomas suunnittelee nyt sosiaalityöntekijän opintoja. Sekä alkoholi- että peliriippuvuuksista aiemmin kärsineenä Tuomas tuntee toiminnan byrokratian ja haluaa päästä vaikuttamaan riippuvuusongelmaisten kuntoutuksen helpottumiseen.

– Avun saaminen ei ole aina helppoa. Maksusitoumusten myöntämisessä menee aikaa, jolloin hoitoa tarvitseva pahimmassa tapauksessa ehtii vahingoittaa itseään ennen avun saamista, Tuomas selittää ja paljastaa tietävänsä monia valitettavia tapauksia.Mahdollisuuksien mukaan Tuomas toimii jatkossa kokemusasiantuntijana A-kodilla jakaen omaa tarinaansa kuntoutujille. Tuomas kokee muiden auttamisen myös kuntouttavan häntä itseään edelleen. Hän uskoo tulosten olevan paljolti kiinni kuntoutujan omasta asenteesta ja kiteyttää lopuksi:

– Avun kyllä saavat ne, jotka sen haluavat vastaanottaa. Vaatii itseltä töitä, mutta palkintona saa hyvän elämän.